Chief Marketing Officer
Pilvipalvelu (englanniksi cloud computing) ja pilviteknologia tarkoittavat verkon yli tarjottavia tietojenkäsittely- ja laskentapalveluita. Kun sovellus, tiedosto tai data on pilvessä se ei sijaitse omalla koneellasi, organisaatiosi palvelimilla vaan palveluntarjoajan palvelimilla.
Kun käytät pilvipalveluita vuokraat resursseja ja kapasiteettia pilvipalvelun tarjoajalta tai maksat pilvipohjaisen sovelluksen käytöstä. Toki ilmaisiakin pilvipalveluita löytyy, kuten esimerkiksi Facebook.
Esimerkkejä kuluttajille tutuista pilvipalveluista ovat esimerkiksi Facebook, Instagram ja Teams, jotka ovat niin sanottuja SaaS- eli Software-as-a-Service -palveluita. SaaS-palvelu tarkoittaa palvelua, jossa palveluntarjoaja vastaa täysin sovelluksen ylläpidosta. Sinun vastuullasi on periaatteessa vain sovelluksen käyttäminen.
Kun organisaatiot puhuvat pilveen siirtymisestä tai pilvitransformaatiosta, tämä tarkoittaa, että organisaatio hyödyntää pilvipalveluita ja pilviteknologiaa laajasti oman IT-infrastruktuurin, sovellusten ja palveluiden toteuttamiseen.
Pilven yli tarjottavia resursseja ja palveluita ovat esimerkiksi palvelimet, tallennuspalvelut, tietokannat, verkot, sovellukset, analytiikkapalvelut ja tekoäly.
Pilvipalveluiden jaottelu
Pilvi jaetaan julkiseen pilveen, yksityiseen pilveen sekä hybridipilveen.
Julkinen pilvi tarkoittaa verkon yli tarjottavia palveluita ja tietojenkäsittelyresursseja, joita ylläpitävät kolmannen osapuolen pilvipalveluntarjoajat. Pilvipalveluntarjoaja omistaa ja ylläpitää raudan, sovellukset ja kaiken infrastruktuurin, jota palveluiden pyörittäminen vaatii.
Yksityinen pilvi tarkoittaa, että pilven resurssit ovat yksittäisen yrityksen käytössä. Yksityinen pilvi voi sijaita joko organisaation omassa konesalissa tai organisaatio voi käyttää kolmannen osapuolen palveluita pilven hostaukseen.
Hybridipilvi yhdistää julkisen pilven ja konesalin tai yksityisen pilven sallien tiedonsiirron ja resurssien jakamisen näiden välillä.
Lisäksi puhutaan myös monipilvestä (englanniksi multi-cloud), joka yleensä tarkoittaa, että organisaatio hyödyntää useampaa julkisen pilven alustaa.
Microsoft Azure, AWS, Google Cloud, IBM Cloud ja Alibaba Cloud ovat esimerkkejä julkisista hyperskaalan pilvialustoista, jotka tarjoavat ison joukon työkaluja sekä palveluita esimerkiksi pilvinatiivien sovellusten tai pilvipohjaisen IT-infrastruktuurin rakentamiseen.
Pilven palvelumallit
Nämä hyperskaalan alustat tarjoavat SaaS-palveluiden – esimerksi Outlook, Onedrive, Gmail – lisäksi myös IaaS- eli Infrastructure-as-a-Service ja PaaS eli Platform-as-a-Service -palveluita.
IaaS tarjoittaa IT-infrastruktuuripalveluita, joita tarjotaan pilvestä. IaaS-palveluita ovat esimerkiksi palvelimet, tallennus, verkot ja tietoturvapalvelut. IaaS-palveluita voi käyttää esimerkiksi verkkosivun hostaukseen tai datan ja tiedostojen tallentamiseen sekä varmuuskopiointien toteuttamiseen.
PaaS viittaa täysivaltaiseen kehitysympäristöön pilvessä. PaaS-palveluiden avulla voit rakentaa pilvipohjaisia sovelluksia ja huolehtia sovelluskehityksen koko elinkaaresta. PaaS sisältää IaaS-palveluiden lisäksi muun muassa käyttöjärjestelmät, kehitystyökalut, tietokantapalvelut ja analytiikkapalvelut.
Jos olet kuullut puhuttavan serverless-teknologiasta (englanniksi serverless computing), se tarkoittaa, että pilvipalveluntarjoaja ylläpitää sovelluksen pyörittämiseen vaadittavaa infrastruktuuria. Serverless-teknologia on tarkoitettu varta vasten sovelluskehittäjille. Sovelluksen koodi pyörii toki palvelimilla, mutta sovelluskehittäjien ei tarvitse huolehtia sovellusten taustalla olevan infrastruktuurin pyörittämisestä.
Lue lisää pilven palvelumalleista.
Pilven ja pilviteknologian hyödyt
Pilviteknologian merkittävimpiä hyötyjä ovat kustannusäästöt, skaalautuvuus, nopeus, tehokkuus, tietoturva ja toimintavarmuus.
On tärkeää muistaa, että pilvipalveluiden käyttöönotto ei automaattisesti tuo kustannussäästöjä. On siis väärin sanoa, että pilvi on halvempaa kuin oman konesalin käyttäminen. Kustannussäästöt syntyvät usein siitä, että asioita voidaan tehdä entistä fiksummin ja voidaan käyttää pilven resursseja juuri sen verran kuin tarvitaan. Samalla pääset eroon esimerkiksi oman konesalin ylläpidosta, mikä vapauttaa resurssejasi muiden tehtävien hoitamiseen.
Pilviteknologian käytön tärkeimpiä ylläpidollisia tehtäviä ovat kustannusoptimointi ja kapasiteetin optimointi. Tämä tarkoittaa, että säännöllisesti valvotaan resurssien käyttöä ja tehdään toimenpiteitä, joiden avulla kapasiteetti ja resurssien käyttö pidetään sopivana. Tässä yhteydessä puhutaan usein käytetään myös englanninkielistä termi rightsizing.
SaaS-palveluiden kohdalla kustannusten optimointi tarkoittaa usein sitä, että huolehditaan lisenssien eli käyttöoikeuksien sopivuudesta ja siitä, että ei makseta turhista käyttöoikeuksista.
Skaalautuvuus on yksi pilvipalveluiden merkittävimpiä etuja. Voit aloittaa pienin askelin ja kasvattaa pilviteknologian käyttöä sitä mukaa kun liiketoiminta ja tarpeet kasvavat. Toisin sanoen, käytät aina sen verran IT-resursseja pilvestä – laskentatehoja, tallennustilaa, siirtopeutta – kun tarvitset.
Pilven tietoturvasta on puhuttu paljon ja vähän väliä törmää vertailuihin kumpi on tietoturvallisempi, konesali vai pilvi. Pilvi on erittäin tietoturvallinen kun asioita tehdään fiksusti ja parhaita käytäntöjä noudattaen. Harvalla organisaatiolla on esimerkiksi varaa toteuttaa omiin konesaleihinsa vastaavia turvajärjestelyitä kuin hyperskaalan pilvipalvelutarjoajilla, kuten Microsoftilla. Azurelle on esimerkiksi myönnetty yli 90 compliance-sertifikaattia.
Yksi merkittävä pilvipalveluiden etu on mahdollisuus ottaa helposti käyttöön uusia teknologisia kyvykkyyksiä. Voit vuokrata esimerkiksi tekoälyä ja koneoppimista suoraan Azuren palveluvalikoimasta. Harvalla yrityksellä on resursseja rakentaa tällaisia kyvykkyyksiä itselleen omaan konesaliin. Eikä se suoraan sanoen olisi kovin järkevää, kun niitä on jo valmiiksi tarjolla.
Hyperskaalan pilvialustoihin julkaistaan vuosittain tuhansia uusia ominaisuuksia eli innovaatioiden vauhti on kova.
Käsittelimme aikaisemmin pilven hyötyjä ja kustannuksia webinaarissamme ”Miksi ja milloin valita Azure ja julkipilvi?”.
Miten ostat pilvipalveluita?
Pilvipalveluiden hyviä puolia on toki myös käyttöönoton nopeus. Pääset palveluihin heti käsiksi, jos vain luottokortilta löytyy limiittiä. Mutta, tämä ei yleensä ole kaikista fiksuin hankintamalli.
Yksi tapa hankkia pilvipalveluiden käyttöoikeuksia ja pilvikapasiteettia sekä palvelutilauksia on palveluntarjoajan kumppanin kautta niin sanotulla CSP-mallilla. Tällöin asiakas ostaa tarvitsemansa käyttöoikeudet ja kapasiteetin esimerkiksi Microsoftin kumppanilta, kuten Onregolta.
CSP-mallin hyötyjä luottokorttiin verrattuna ovat alv-eritelty kuukausikohtainen lasku ja kumppanin tarjoama tekninen tuki sekä konsultointi.
Lue lisää pilvipalveluiden hankintamalleista.
Mitä pilvipalvelut maksavat?
Tähän kysymykseen ei ole mitään suoraviivaista vastausta. Pilvipalveluiden kustannukset muodostuvat käyttöoikeuksien määrän sekä kapasiteetin ja palveluiden kulutuksen perusteella. Eli maksat siitä mitä käytät.
Kustannukset muodostuvat täysin sen perusteella millaisia työkuormia ajat pilvessä ja kuinka paljon sinulla on eri palveluiden käyttöoikeuksia. Yksi tärkeä asia pilveen siirtymisessä ja pilviteknologian käyttöönotossa on ymmärtää mistä ja miten pilven kustannukset muodostuvat.
Kun esimerkiksi tiedät millaisia resursseja jonkin työkuorman pyörittäminen pilvessä vaatisi ja kuinka paljon/usein näitä resursseja pitäisi käyttää, voit laskea hinnan resurssien käytön perusteella. Tässä voit hyödyntää pilvipalvelutarjoajien hintalaskureita:
Mutta, mitä kompleksisempi organisaation infrastruktuuri ja sovellusportfolio on, sitä vaikeampaa tästä laskemisesta tulee. Kun lähdetään tekemään pilvisiirtymää ja ottamaan pilvipalveluita laajemmin käyttöön, sovellusportfolio analysoidaan ja tehdään niin sanottu sovellusten järkeistäminen eli rationalisointi. Tämä tarkoittaa sitä, että sovelluskohtaisesti mietitään, mikä on paras tapa modernisoida sovellus eli toteuttaa tai päivittää sovellus siten, että se vastaa sen hetken parhaita käytäntöjä esimerkiksi arkkitehtuurin, käytettävyyden ja tietoturvan osalta.
Mihin pilvipalveluita käytetään?
Voit käyttää pilvipalveluita aivan kuten muitakin IT- ja teknologiaresursseja. Muutamia tyypillisimpiä käyttötarkoituksia, joissa pilven hyödyt nousevat selkeästi esille ovat:
- Pilvipohjainen kehitys- ja testausympäristö vapauttaa sinut oman sovellusinfran ylläpidosta ja voit tarpeen mukaan skaalata tarvitsemiasi resursseja ylös- tai alaspäin.
- Tallenna tiedot ja tiedostot pilveen sekä luo varmuuskopiot pilveen. Pilven avulla varmistat liiketomintasi jatkuvuuden (business continuity) ja pidät huolen, että vakavien ongelmatilanteiden ja häiriöiden kohdalla saat infrastruktuurisi nopeasti takaisin pystyyn (disaster recovery).
- Pilvi sisältää rutkasti laskentatehoa, joka mahdollistaa isojen tietomassojen analysoinnin. Voit hyödyntää koneoppimista ja tekoälyä datan analysointiin ja havaintojen tekemiseen.
- Pilvi tarjoaa täysivaltaisen kehitysympäristön pilvinatiivien sovellusten kehittämiseen. Hyödynnä konttiteknologiaa, rajapintoja, mikropalveluita ja serverless-teknologiaa sovellusten rakentamiseen.
- SaaS-pohjaiset tuottavuustyökalut kuten esimerkiksi Microsoft Office 365 tukevat paikka- ja laiteriippumatonta työskentelyä sekä tehostavat viestintää ja tekevät dokumenttien tuottamisesta, tallentamisesta, muokkaamisesta ja jakamisesta äärimmäisen helppoa.
Miten aloitat pilvipalveluiden käytön?
Hyvä puoli pilviteknologiassa on käyttöönoton helppous. Tämä mahdollistaa esimerkiksi kevyiden pilottien toteuttamisen melko ketterästi. Mutta, tässä helppoudessa piilee myös vaara.
Monet organisaatiot ovat aloittaneet pilvipalveluiden käyttöönoton yksittäisistä SaaS-palveluista ja hiljalleen siirtyneet käyttämään myös IaaS- ja PaaS-palveluita eri puolilla organisaatiota ja ilman yhteisiä pelisääntöjä.
Kun pilvipalveluiden käyttö kasvaa orgaanisesti ilman selkeä suunnitelmaa ja esimerkiksi ilman pilven hallintamallia, kokonaisuudesta tulee usein vaikeasti hallittava. Tästä syystä pilvisiirtymän alkuvaiheilla laaditaan usein pilven hallintamalli, joka ohjaa pilvipalveluiden käyttöä organisaatiossa.
Pilviteknologian laajamittainen käyttö ja pilven hyötyjen lunastaminen lähtee liikkeelle seuraavista askelista:
- Visio ja strategia
Miksi ylipäätään harkitsette pilvipalveluita ja pilviteknologiaa? Millaisia tavoitteita teillä on? Alkuvaiheessa tyypillisesti luodaan pilvistrategia, joka ohjaa pilven käyttöönottoa peilaten liiketoiminnan visiota ja tavoitteita. Strategiassa huomioidaan myös ensimmäiset projektit, joiden avulla strategiaa lähdetään viemään käytäntöön. - Nykytilanteen kartoitus ja tilannekuvan rakentaminen
Hyvä ymmärrys nykytilasta auttaa suunnittelemaan pilviteknologian käyttöönottoa. Tekniset analyysit auttavat rakentamaan tilannekuvaa nykyisistä IT-resursseistasi. - Osaamisen kartoittaminen
Yksi yleisimpiä pilvisiirtymää hidastavia tekijöitä on osaamisen puute. Pilviteknologia vaatii erilaisia taitoja ja kyvykkyyksiä kuin perinteisen IT-infrastruktuurin ylläpitäminen. Osaamista voi hankkia joko kehittämällä oman henkilöstön pilvitaitoja tai ulkoistamalla pilven käyttöönottoon ja hallintaan liittyviä tehtäviä osaavalle pilvikumppanille. Pilvisiirtymän alkuvaiheessa on tärkeää ymmärtää mihin asti omat taidot riittävät ja mikä on mahdollisten kumppanien rooli. - Suunnitelman luominen
Nykytilanteen pohjalta luodaan pilven käyttöönottosuunnitelma (cloud adoption plan). Suunnitelmaan tehdään sovellus- sekä järjestelmäkohtaiset modernisointi- ja migraatiopolut eli käytännössä päätetään sovellusten kohtalo. - Perustan toteuttaminen
Ennen kuin työkuormia ja sovelluksia siirretään pilveen on rakennetaan pilven hallintamalli, suunnitellaan pilviarkkitehtuuri sekä valmistellaan pilviympäristöt, jotta migraatioiden toteuttaminen olisi mahdollisimman suoraviivaista. Pilviympäristön valmistelussa voi hyödyntää esimerkiksi landing zone -ratkasua. Hallintamallin merkitys korostuu etenkin monitoimittajaympäristöissä; jokainen kumppani voi yrittää tuoda omat käytäntönsä pilven resurssien hyöntämiseen. Hallintamalli auttaa yhteisten pelisääntöjän ja parhaiden käytäntöjen määrittelyssä.
Lue lisää pilvisiirtymän ja pilvitransformaation toteuttamisesta.
Pilvipalveluntarjoajilta löytyy työkaluja pilviisirtymän tueksi. Esimerkiksi Microsoftin Cloud Adoption Framework for Azure on viitekehys, joka koostaa yhteen parhaita käytäntöjä hyvin hallitun pilvisiirtymän tueksi.
Mitä seuraavaksi?
Sivustoltamme löytyy maksuttomia webinaareja, joissa pureudumme pilviteknologian eri osa-alueisiin. Ilmoittaudu tuleviin webinaareihin tai katso on-demand -tallenteita.
