Chief Marketing Officer
Jos pilvimaailma ja pilvipalvelut ovat tuttuja, olet varmasti törmännyt niihin. Jos ei, olet silti todennäköisesti törmännyt niihin, mutta et vain tiedä sitä.
Pilvimaailma on tuonut mukanaan monenlaisia akronyymejä kuten aaSeja eli XaaSeja. Näistä tunnetuimmat kategoriat ovat IaaS, PaaS ja SaaS. Mutta näiden rinnalle on noussut ja yhä nousee uusia XaaSeja, joista tällä hetkellä keskeisimmät ovat FaaS ja CaaS.
Mistä siis oikein on kyse?
Lyhyesti kiteytettynä kyse on pilvipalveluiden erilaisista palvelumalleista, joita on ryhdytty kategorisoimaan käyttäen X-as-a-Service -käsitettä.
Ennen kuin syvennytään näihin kategorioihin, luodaan pilvipalveluiden ympärille ensi alkuun hieman kontekstia.
Gartnerin ennusteen mukaan julkisen pilven markkinat kasvavat globaalisti vuoden 2020 aikana 17 prosentilla. Kasvun ajureina toimivat etenkin modernit pilvipohjaiset sovellukset ja työkuormat sekä siirtyminen SaaS-palveluihin.
Gartnerin selvityksen mukaan pilven ylläpitokumppaneiden merkitys kasvaa kun pilvipohjaisista ekosysteemeistä tulee entistä kompleksisimpia – pilvinatiivit kyvykkyydet, monipilviympäristöt ja hybridiympäristöt ovat ekosysteemin keskiössä.
Jos tätä vielä pilkkoo hieman palasiin ja miettii ajureita liiketoiminnan näkökulmasta, julkisen pilven ja pilvipohjaisen arkkitehtuurin hyötyjä ovat esimerkiksi:
Skaalautuvuus
Palvelun tai sovelluksen käytön lisääntyminen ei ole sidoksissa oman konesalisi rautaan. Pilviarkkitehtuurin ytimessä on skaalautuvuus eli saat lisää resursseja käyttöösi kun tarvitset.
Maksat vain käytöstä
Konesalissa maksat oman infran ylläpidosta. Pilvessä maksat vain niistä palveluista joita käytät.
Saatavuus
Pilvessä palvelusi ei ole sidoksissa yhteen fyysiseen lokaatioon. Paikallinen sähkökatkos voi pimentää konesalin, mutta pilvialustaa se ei pimennä.
Disaster Recovery ja liiketoiminnan jatkuvuus
Disaster Recovery on helppo toteuttaa pilven avulla. Oman konesalin toisintaminen on kallista ja vaivalloista.
Tietoturva
Julkisten pilvipalveluiden tietoturva on tasolla, jota harva pystyy toisintamaan omassa konesalissa.
Automaatio
Pilvi tarjoaa valmiita työkaluja esimerkiksi automaation hyödyntämiseen esimerkiksi sovellusten testaus- ja julkaisuvaiheessa. Automaatio auttaa yhdenmukaistamaan ja standardoimaan toimintaa pilvessä.
Pilvestä löytyy myös yhä enemmän ns. low code -työkaluja, joiden avulla käyttäjät voivat helposti hyödyntää automaatioita ja rakentaa sovelluksia esimerkiksi liiketoiminnan tarpeisiin. Tällainen alusta on esimerkiksi Microsoftin Power Platform.
Iaas, PaaS, CaaS, FaaS ja SaaS – mitä ne ovat?
Microsoft Azure ei ole mikään yksittäinen XaaS. Sekä Azure, Amazon AWS ja Google Cloud ovat pilvipalveluntarjoajia, joiden arsenaalista löytyy kasa erilaisia XaaS-palveluita.
Azuresta esimerkiksi löytyy IaaS, PaaS, CaaS, FaaS ja SaaS -palveluita.
Oheinen kuva kiteyttää mistä on kyse ja mikä näissä eri palvelumalleissa on asiakkaan ja mikä toimittajan vastuulla. Kukin kategoria on avattu tarkemmin alla.
IaaS eli Infrastructure-as-a-service
IaaS on yhtä kuin infrastruktuuri palveluna. Esimerkiksi Microsoft Azure (VM) ja AWS (EC2) ovat IaaS-palveluita.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi virtuaalikoneiden ja verkkojen ajaminen sekä verkkomääritysten konfigurointi jää teidän vastuulle. Eli raudan ylläpitoa ei ole, mutta ylläpidettävää on. Teidän vastuulla on alustan hallinnointi ja konfigurointi sekä sovellusten julkaisu kyseiselle alustalle.
Tyypillisiä IaaS-palveluita ovat konttipalvelut ja virtuaalikoneet.
PaaS eli Platform-as-a-Service
PaaS on yhtä kuin pilvialusta palveluna. PaaS-alusta mahdollistaa ohjelmistojen kehittämisen, julkaisun ja hallinnoinnin ilman omaa infraa. PaaSin kohdalla voidaan siis puhua kehitys- ja julkaisualustasta pilvessä.
Otetaan esimerkiksi pilveen perustettu tietokanta. Ainoastaan data on käyttäjän vastuulla, mutta palvelun ylläpito kuuluu palveluntarjoajalle.
Pilvinatiivien sovellusten kohdalla käyttäjän vastuulla on ohjelmistojen kehitys ja julkaisu, mutta vastuu alustan ylläpidosta kuuluu palveluntarjoajalle.
FaaS eli Functions-as-a-Service
FaaS on yhtä kuin funktioiden ajoalusta palveluna. Usein kun puhutaan serverless-arkkitehtuurista, niin viitataan juuri FaaS-palveluihin. Serverless on pilvipohjainen tietojenkäsittelyn malli, jossa palveluntarjoaja vastaa resurssien allokoinnista.
Käytännössä FaaS mahdollistaa pilvipohjaisen sovelluskehityksen ilman, että teidän tarvitsee itse huolehtia kompleksisen infran ylläpidosta.
FaaS-palvelut sopivat hyvin esimerkiksi ajastettuihin tapahtumiin tai kun jokin tietty funktio pitää ajaa vain kerran päivässä, kerran viikossa tai vaikka kerran kuukaudessa. Sen sijaan, että maksat koko palvelimesta maksat vain siitä kun funktio ajetaan.
FaaSista hyvä esimerkki on Azure Functions -palvelu, joka mahdollistaa skriptien ajamisen tapahtumapohjaisesti.
CaaS eli Containers-as-a-service
CaaS on hieman uudempi tulokas. Se on yhtä kuin kontit palveluna. Konttiteknologiaa hyödynnetään sovellusten paketoinnissa siten, että koodi, konfiguraatiot sekä riippuvuudet saadaan siirrettyä helposti ja nopeasti ympäristöstä toiseen.
CaaS viittaa palveluihin, jotka tarjoavat konttipohjaista virtualisointia suoraan pilvestä. Hyvä esimerkki CaaS-palvelusta on Azure Kubernetes Service (AKS).
SaaS eli Software-as-a-Service
SaaS on yhtä kuin ohjelmisto palveluna, voidaan jopa puhua on-demand -ohjelmistosta, joka on yleensä saatavilla selaimen kautta silloin kun sitä tarvitset.
SaaS-ohjelmistoja ovat esimerkiksi Office 365:n palvelut, Salesforce, Gmail ja SAP.
SaaS tarkoittaa, että ohjelmisto on täysin ylläpidetty palveluntarjoajan toimesta. Käytännössä teidän vastuulle jää vain ohjelmiston käyttäminen.
Milloin mitäkin?
Jokainen edellä mainituista palvelumalleista sopii erilaisiin tarkoituksiin, ja se milloin mitäkin voi ja kannattaa hyödyntää riippuu täysin oman organisaation infrasta ja sovelluksista. Todennäköisesti hyödynnätte jo tällä hetkellä jotain tai joitain näistä eri palvelumalleista.
Yksi asia on kuitenkin varma. Ilman kunnollista suunnitelmaa ja pilven käyttöönoton strategiaa onnistuminen on hyvin epätodennäköistä.
