Cloud Transformation Executive
Hei julkisen hallinnon edustaja tai julkiselle hallinnolle työtä tekevä, tiesitkö tämän: 18. tammikuuta 2019 Valtiovarainministeriö julkaisi linjaukset julkihallinnon pilvipalveluista. Linjaukset määrittävät "miten julkihallinnon organisaation omistamaa tietoa voidaan käsitellä pilvipalveluissa".
Näiden linjausten tavoitteena on ”tukea valtion, maakuntien ja kuntien päätöksentekoa niiden suunnitellessa ja hankkiessa uusia ICT-palveluita”.
Peilaten koronakevääseen ja pilvipalveluiden merkittävään käytön kasvuun, nämä linjaukset tuntuvat nyt varsin ajankohtaiselta. Etenkin linjausten kohta numero 4 nousee vahvasti esiin: ”Mikäli pilvipalvelu tai pilvipalveluteknologia tarjoavat parhaan palveluhyödyn ja -takuun, eikä muita esteitä ole, tulisi se ensisijaisesti valita”.
Kuulostaako tutulta? Kenttätyön perusteella voin kertoa, että valitettavasti näitä linjauksia ei tunneta kovin hyvin.
Linjausten pääpiirteet löytyvät täältä ja dokumentti kokonaisuudessaan löytyy täältä. Dokumenttiin kannattaa tutustua, mikäli nämä linjaukset eivät ole tuttuja.
Vastaavia linjauksia, joita on käytetty taustamateriaalina Suomen linjauksissa, on tehty muun muassa Norjassa, Skotlannissa ja Kanadassa.
Linjauksen näkökulmat ovat ohjausvaikutuksen vaikuttavuus, kustannus-hyöty -arviointi, hankinta ja sopimukset sekä hallittu riskitaso uuden teknologian hyödyntämisessä.
Haluan tarttua tässä erityisesti yhteen linjauksessa mainittuun tavoitteeseen, joka on mielestäni kaikista tärkein: valmistaa ICT-henkilöstöä pilvipalveluihin.
Pilviosaamisen puute jarruttaa pilviteknologian käyttöönottoa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Teimme keväällä 2020 selvityksen julkipilven käyttöönotosta ja haastattelimme suomalaisia tietohallintopäättäjiä. Selvityksen perusteella osaaminen on suurimpia pilvitransformaation kompastuskiviä. Vastaava lopputulema on noussut esille useammassakin selvityksessä, joista esimerkiksi Tivi on raportoinut.
Miksi tämä on niin tärkeää?
Linjauksissa sanotaan, että uusien ICT-hankintojen kohdalla tulisi aina valita sopivin vaihtoehto. Pilviosaamisen kehittäminen antaa sekä teknistä kyvykkyyttä että ymmärrystä valita pilviteknologia silloin kun se nimenomaan on sopivin vaihtoehto.
Linjausten yhteydessä on nostettu esille pilvipalveluteknologian edut:
- Kustannustehokkuus
- Skaalautumiskyky
- Tietoturva
- Energiatehokkuus
- Joustavuus
- Innovatiivisuus
Näiden etujen lunastaminen vaatii sekä teknistä maturiteettia että osaamispääomaa.
Linjauksissa nostetaan esille myös pilvipalveluiden käytön haasteet, jotka tulisi huomioida hankintaa ja käyttöä suunniteltaessa. On sinänsä hyvin mielenkiintoista, että näiden haasteiden joukkoon ei ole nostettu pilviosaamista.
Linjausten yhteydessä on hyvin selkeästi kuvattu ja todettu, että pilvipalveluteknologiasta saatava hyöty on suurin, kun toteutusmalli on julkinen pilvi ja palvelumalli on SaaS (Software as a Service).
Julkisella puolella on siis selkeästi tahtotilaa siirtyä julkipilven pariin, mutta laajassa kuvassa matka on vielä kovin alkutekijöissään.
Miten osaaminen haltuun?
Kuten alussa jo sanoin, kenttätyön perusteella näitä linjauksia ei tunneta vielä kovin hyvin. Kenttätyö ja lukuisat selvitykset myös kertovat, että nimenomaan osaamisen puute on jarruttava tekijä pilviteknologian käyttöönotossa.
Jos pitää valita parhain vaihtoehto, miten ihmeessä sellaisen valinnan pystyy tekemään, mikäli ei ole riittävästi ymmärrystä ja osaamista?
Onneksi tähän löytyy helppo ratkaisu. Lanseerasimme alkukesästä Pilvivalmennus -koulutuspalvelun, joka sopii kaikille ICT-alan ammattilaisille lähtötilanteesta riippumatta. Pilvivalmennus perehdyttää uusimpiin pilviteknologioihin käytännön tekemisen kautta.
Tutustu Pilvivalmennukseen ja kysy lisätietoja.
