juuso-hero

Koodarista pilvimaailman governaattoriksi

Juuso Saranki toimii Onregolla Lead Cloud Architectin roolissa. Tästä kaikesta voi, ainakin osittain, syyttää musiikkia.

– Koodauskipinä syntyi halusta tehdä omia pelejä nuorempana, mutta devauskuviot lähti todella käyntiin vasta kun piti aikanaan rakentaa bändille ensimmäiset verkkosivut. Siitä alkoi tutustuminen sisällönhallintajärjestelmiin, kuten WordPressiin ja Joomlaan, ja pian olikin jo pystyssä oma firma, Juuso kertoo.

Alkuperäinen suunnitelma oli devaajan ura, mutta lopulta infra ja pilvimaailma veivät mukanaan.

– Pilvimaailma kiinnosti heti alusta asti kovasti, ennen kuin sanaa pilvi oli varsinaisesti vielä edes otettu käyttöön. Kun O365 tuli, se oli iso juttu. Tuntui, että tämä on nyt se oikea tie ja se, mihin kehitys on menossa. Ja sitä kautta mukaan tulivat hiljalleen Azure sekä AWS. Ajattelin, että Azure ja AWS tarjosivat parhaan reitin yhdistää työn kautta kertynyt on-premises infra -osaaminen sekä muun muassa musaharrastuksen myötä kertynyt koodausinnostus, Juuso jatkaa.

Lead Cloud Architectin tehtäviin kuuluvat tuotekehitys, ratkaisumallien kehittäminen sekä asiakkaiden konsultointi. Juuso on saanut myös kannettavakseen Onregon ”governaattorin” viitan.

– Noin karkeasti puolet työajasta menee kehitystyöhön ja toinen puolisko kädet savessa asiakasprojektien parissa. Sattumien kautta itselleni on langennut myös niin sanottu “governaattorin” viitta eli teen monille asiakkaille julkisen pilven hallintamalleja. Lisäksi olen mukana erilaisissa migraatio- ja käyttöönottoprojekteissa. Iso osa toimenkuvaa on luonnollisesti myös oman osaamisen jatkuva kehittäminen, Juuso toteaa.

Uuden asiakaskeissin alkaessa arkkitehti pääsee usein ihmettelemään vuosien painolasteja ympäristössä, joka on ollut useamman eri toimijan käsittelyssä. Etenkin on-prem -puolella harvemmin pääsee suunnittelemaan ympäristöjä tyhjästä, mutta pilvipuolella tämä on edelleen mahdollista.

Juuso tekee Onregolla tuote- ja ratkaisumallien kehitystä sekä asiakaskonsultointia.

– Kaikkein makeimpia juttuja on kun pääsee miettimään asiakkaan pilviympäristöä ihan tyhjältä pöydältä, Juuso kertoo.

Usein keissit eivät kuitenkaan ole pelkkää pilveä, ja siksi myös pilviarkkitehdin täytyy ymmärtää isompaa kuvaa sekä kokonaisarkkitehtuuria.

– Suurin osa meidänkin asiakkaista elää hybridimaailmassa, täysin pilvinatiiveja asiakkaita ei juurikaan ole, Juuso toteaa.

Automaatioita ja stoner rockia

Juuso on nyt ollut Onregolla kaksi vuotta. Hän arvostaa ketterää toimintaa ja rentoa työkulttuuria sekä tekemisen meininkiä.

– Itse olen aina viihtynyt hieman pienemmissä taloissa, joissa meno on letkeää eikä työympäristö ole liian jäykkä. Onregolla pääsee myös tekemään aidosti siistejä juttuja isoille asiakkaille. Ja mahdollisuudet oman osaamisen kehittämiseen ovat äärimmäisen hyvät, Juuso kertoo.

Pilviteknologia ja pilvialustojen valmiit palvelut kehittyvät hurjaa vauhtia. Pilviarkkitehdin tulee pysyä kartalla koko ajan. Mikä on kuuma peruna tällä hetkellä, mitä pilviarkkitehti suosittelee pilveä hyödyntäville asiakkaille?

– Kannattaa seurata mitä pilvestä löytyy jo valmiiksi ylläpidettyinä palveluina. PaaS-palveluita tulee koko ajan entistä enemmän tarjolle. Esimerkiksi migraatioita ei yleensä kannata lähteä tekemään palvelin kerrallaan vaan mieluummin sovellus kerrallaan jo valmiiksi ylläpidettyihin palveluihin, mikäli kyseessä olevan sovelluksen tarvitsemat komponentit löytyvät jo valmiiksi ylläpidettynä palveluna, Juuso sanoo.

Kartalla pysyminen vaatii jatkuvaa omatoimista opiskelua sekä inspiraation hakemista alan tapahtumista, kuten esimerkiksi Microsoft Ignitesta.

– Tänä vuonna Ignitesta tarttui mukaan monia siistejä juttuja, joista yksi makeimpia oli Azure Arc. Sen avulla pilvihallinta saadaan ulotettua myös on-prem puolelle. Tämä on tosi kova juttu, Juuso toteaa.

Kun puhutaan pilvialustojen tulevaisuudesta ja mielenkiinnon kohteista, Juuso nostaa yhden teeman ylitse muiden.

– Infran automaatioratkaisut kiinnostavat kovasti eli pyritään automatisoimaan kaikki mitä ei ole pakko tehdä käsin. Pilvi tarjoaa tähän monia valmiita työkaluja. Myös erilaisten bisnesprosessien ja arjen työkalujen automaatio on erittäin mielenkiintoinen aihealue, Juuso kertoo.

Pilvimaailman teemat seuraavat myös töiden ulkopuolelle. Infraäijän harrastuksiin kuuluu muun muassa kotiautomaatioprojektit. Ympyrä sulkeutuu kauniisti kun palaamme Juusolle tärkeään aiheeseen eli musiikkiin, josta koko homma lähti liikkeelle.

– Ei sitä seepra kauas raidoistaan pääse. Bändihommat jatkuvat ja toki näin pilvimaailmaa mukaillen soitamme nykyään stoner-rokkia, Juuso naurahtaa.

shutterstock_1540653710

Cloud First – vahingossa vai tositarkoituksella?

Osa tekee sitä ihan suunnitelmallisesti ja johdetusti, mutta moni organisaatio noudattaa tietämättään cloud first -ajattelua. Miten ihmeessä tämä on mahdollista?

Pilvilähtöisessä ajattelussa oman IT-infran rakentamisessa hyödynnetään ja suositaan jaettua infraa, kuten julkista pilveä. Pilvipohjainen infra ja pilvipohjaiset sovellukset ovat helposti saatavilla ja skaalautuvat tarpeiden mukaan.

Kun liiketoiminnan yksiköt tilaavat uutta softaa tukemaan omia prosessejaan, devaajilla on usein valtaa vaikuttaa uuden sovelluksen alusta- ja teknologiavalintoihin. Jos nämä valinnat eivät istu yrityksen kokonaisarkkitehtuuriin, ollaan kovien riskien äärellä. Pahimmillaan sovellus ei toimi lainkaan tuotantoympäristössä.

Toinen cloud first -ajatteluun vaikuttava skenaario on käyttäjälähtöinen. Jokaisella meistä on omat suosikkityökalumme, jotka kilpailevat organisaation virallisten työkalujen rinnalla. Tällaisia työkaluja ovat esimerkiksi kalenteri-, muistiinpano- tai pikaviestityökalut. Varjo-IT on tietohallinnon painajainen, joka tuo mukanaan merkittäviä tietoturvariskejä.

Ciscon selvityksen mukaan jopa 98 % pilvipohjaisista sovelluksista lukeutuu varjo-IT:n piiriin.

Koko organisaatiolla tulisi olla ymmärrys ja tilannekuva siitä, miten erilaiset pilvityökalut ja erilliset digitalisaatiohankkeet kytketään osaksi kokonaisinfrastruktuuria ja yritysarkkitehtuuria, sekä miksi asioita ylipäätään halutaan toteuttaa pilvi edellä.

Pilveistämisen ajurit

Pilvi ei ole mikään itseisarvo. Sen täytyy olla perusteltu valinta, ja organisaationne täytyy olla kypsä siirtymään.

Mitkä tekijät ohjaavat teidän organisaatiota kohti pilveä? Miten nämä ajurit liittyvät liiketoimintaanne?

Yksi tärkeimpiä ajureita cloud-first mindsetin taustalla ovat kustannukset. Eli parhaimmillaan pilvi tuo selkeitä kustannussäästöjä infran pyörittämiseen. Mutta, tämä ei ole ainoa syy miksi työkuormia pusketaan pilveen.

Pilvi on houkutteleva vaihtoehto myös tietoturvan ja liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamisen näkökulmasta. Pilvialustojen tietoturva on nyt jo tasolla, jollaista harva organisaatio pystyy toteuttamaan omaan konesaliin, ihan pelkästään kustannussyistä riippuen. Lisäksi pilvipohjaiset disaster recovery -ratkaisut ovat huomattavasti helpompia ja kustannustehokkaampia toteuttaa kuin konesalissa.

Yksi syy pilvilähtöiseen ajatteluun tulee ulkopuolelta. Asiakaskäyttäytymisen muutos on vahva ajuri, joka pakottaa organisaatioita uudistautumaan. Pilvi tuo uudet kyvykkyydet, kuten esimerkiksi tekoälyn ja kone-oppimisen, helposti saataville omiin sovellusprojekteihin.

Pilvessä, tositarkoituksella?

Cloud firstin harjoittaminen tositarkoituksella ei ole tekninen valinta. Kyse on strategisesta valinnasta ja johtamistavasta. Cloud first on ihmisten, teknologioiden sekä prosessien johtamista ja orkestrointia.

Pilviaikakaudella yritysarkkitehtuurin ja hallintamallien (cloud governance) merkitys korostuu entisestään. Mitään taikasauvaa tai taikasormusta hallintaan ei ole, vaan kyse on päätöksistä, dokumentoinnista, kouluttamisesta ja yhteisten pelisääntöjen noudattamisesta.

Pilvivetoisesta infrasta saadaan turvallinen ja hallittu, kun henkilöstö ja eri sidosryhmät, kuten toimittajat, ovat mukana tositarkoituksella, 


Jarno Mäki
Chief Executive Officer
jarno.maki@onrego.fi

case-hsy

Case HSY: Tietoturvaa ja joustavuutta julkisen pilven avulla

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on kuntayhtymä, joka tuottaa vesihuollon ja jätehuollon palveluja sekä tietoa pää​kaupunkiseudusta ja ympäristöstä.

Julkisen sektorin toimijalla toimintaympäristön lainalaisuudet eroavat merkittävästi yksityisen sektorin lainalaisuuksista, mistä johtuen palvelumuutokset ovat monesti huomattavasti haastavampia. Kehityshaluinen organisaatio voi silti olla digitaalisen murroksen aallonharjalla, kunhan intoa ja kokeilunhalua löytyy.

HSY aloitti julkisen pilven kokeilut vuonna 2015 pilottiprojektilla. Pilviloikka oli oikea-aikainen ja HSY:n palvelut ovat kehittyneet yhtä matkaa julkisen pilven kehityksen kanssa.

– Koko homma aloitettiin kokeilujen kautta siirtämällä yksittäisiä sovelluksia julkiseen pilveen. Pilvistäcki on sinänsä säilynyt ennallaan, mutta palveluiden määrä on kasvanut sekä palettia on hiottu, muun muassa asetusten ja kustannusten optimointia on tehty, kertoo HSY:n kehityspäällikkö Timo Marila.

Managed Cloud -palvelu oli meille selkeä askel hallittavuuteen. Se on auttanut yhdenmukaistamaan toimintaa pilvessä sekä kasvattanut toimintavarmuutta ja tietoturvaa.
Timo Marila, ICT-kehityspäällikkö, HSY

Onnistuneiden kokeilujen jälkeen pilvi otettiin osaksi kokonaisuutta. Nyt julkisesta pilvestä ja Azuren palveluista on tullut olennainen osa HSY:n IT-infrastruktuuria.

– Pilvialustan hyödyntämisestä on tullut merkittävä ja vakiintunut tapa tehdä asioita. Se on vaatinut meiltä ajattelutavan muutosta, mutta nykyään sitä pidetään jo jonkinlaisena normina. Kaikki merkit viittaavat siihen, että pilven rooli ja merkitys vain kasvaa, Marila toteaa.

Halllittu ja turvallinen pilvi

Tekemisen myötä julkisen pilven ja Microsoft Azuren ymmärrys on kasvanut talon sisällä. HSY:n omat resurssit eivät kuitenkaan riitä pilvialustan tehokkaaseen hallintaan, ja siksi he luottavat Onregon Managed Cloud -palveluun.

– Managed Cloud -palvelu oli meille selkeä askel hallittavuuteen. Se on auttanut yhdenmukaistamaan toimintaa pilvessä sekä kasvattanut toimintavarmuutta ja tietoturvaa, Marila toteaa.

HSY:n laajaan kokonaisuuteen kuuluu muun muassa lähes 800 työntekijää, tuhat työasemaa ja lukuisia sovelluksia. IT-infra nojaa hybridi-alustaan, ja Azuressa pyörii erilaisia sovelluksia kuten esimerkiksi raportontityökaluja, karttatyökaluja, verkkolomakepalveluita ja dokumentaatiotyökaluja.

Uusia palveluita viedään pilveen tapauskohtaisesti.

– Kun eteen tulee pilveen sopiva palvelu, toteutus on helppo pistää liikkeelle yhdessä Onregon ja toimittajapuolen kanssa. Yhteistyö ja Managed Cloud -palvelu ovat tuoneet joustavuutta sekä nopeutta uusien palveluiden käyttöönottoon, Marila kertoo.

Tietohallinnon strateginen kumppani

Pilvisiirtymän alkuvaiheilla yhteistyössä luotu julkisen pilven hallintamalli on Marilan mukaan ollut hyvä lisä palvelukokonaisuudessa ja auttanut toiminnan järkeistämisessä.

– Uusien palveluiden kohdalla hallintamalli auttaa kvalifioimaan miten ja mitä palveluita pilveen oikeasti kannattaa viedä, Marila toteaa.

Pilvipalveluiden hyödyntäminen edellyttää tietohallinnolta myös tietoliikenneverkkojen kattavampaa huomioimista ja suunnittelua. Onrego on auttanut HSY:tä luomaan cloud network designin, joka mahdollistaa sovellusten käytettävyyden aina ja turvallisesti on-prem konesalien ja pilvipalveluiden osalta.

Marilan mukaan Onregosta on tullut tärkeä kumppani HSY:n tietohallinnolle

– Tietohallinnon tasolla Onrego on meille strateginen kumppani. Emme tulisi toimeen ilman heitä. Heillä on osaamista, jota ei meiltä talon sisältä löydy. Etenkin uusien palveluiden perustamisessa Advisor-rooli ja ratkaisukonsultointi on ollut hyvin merkittävää. Ja kaikissa uusissa Azuren infraan liittyvissä asioissa voimme kääntyä Onregon puoleen, Marilaa kertoo.

Kysy lisätietoja keissistä tai Onrego Managed Cloud™ -palvelusta.

Ari Linikko
Solutions Executive
Transformational Cloud Solutions
+358 50 543 8868
ari.linikko@onrego.fi

kolme-pilviskenaariota

Kolme pilviskenaariota, joista liiketoimintasi hyötyy takuuvarmasti

Teknologia kuuluu jokaisen yrityksen arkeen ja oman softan kehitys tuntuu tänä päivänä olevan enemmän sääntö kuin poikkeus.

Mutta, tietohallinnolla on ongelma. Kilpailukykyä pitäisi kehittää ja kustannuksia pitäisi leikata, mutta suurin osa käsillä olevasta ajasta menee jo olemassa olevien järjestelmien ylläpitoon sekä elvyttämiseen.

Mistä siis repiä aika uuden innovointiin ja liiketoimintaa tukevaan kehitystyöhön? Mistä aloittaa kustannusten karsiminen?

Tivin toteuttaman State of the CIO -selvityksen mukaan legacy-sovellusten modernisointi ja migraatiot työllistävät tietohallintoa eniten juuri tällä hetkellä. Saman selvityksen mukaan tietohallintojohtajat nostavat tärkeimmäksi tehtäväkseen IT-toimintojen tehostamisen.

Pilviteknologian hyödyntäminen on edelleen takuuvarma tapa tehostaa IT-toimintoja. Kunnon pilvistrategia tosin edellyttää, että pilviteknologian käyttöönotto perustellaan myös liiketoiminnan näkökulmasta.

Olemme tunnistaneet kolme skenaariota, joiden hyöty on helposti perusteltavissa liiketoiminnan näkökulmasta.

1. Liiketoiminnan jatkuvuuden varmistaminen katastrofitilanteissa pilveä hyödyntäen

Jos oma konesali pettää, mitä tapahtuu liiketoimintakriittisille järjestelmille? Kuinka nopeasti järjestelmät, sovellukset ja data saadaan pystyyn katkoksen tapahtuessa?

Tyypillinen tapa toteuttaa Disaster Recovery on toisintaa konesali. Tämä on yleensä melko raskas ja kallis operaatio.

Kun DR-ratkaisu toteutetaan pilveen, esimerkiksi Azuren päälle, pääsette eroon konesalin kaksintamiseen vaaditusta infrasta. Pilven avulla järjestelmät saadaan takaisin pystyyn muutamissa tunneissa.

Pilvipohjainen Disaster Recovery -ratkaisu vähentää taatusti tietohallinnon painajaisia sekä näkyy kustannuksissa.

2. Työn tuottavuuden parantaminen pilviratkaisuja hyödyntäen

Liikkuvasta työstä ja etätyön mahdollistamisesta on puhuttu jo vuosia, mutta etenkin kenttätyöntekijät jäävät edelleen liian usein paitsioon kun puhutaan moderneista työvälineistä.

Palvelevatko nykyiset työvälineet liikkuvien työntekijöiden ja kenttähenkilöstön tarpeita? Mobiliteetin kasvattaminen vaikuttaa tutkitusti (tähän joku lähde) työn tuottavuuden nousuun. Tänä päivänä on lähes itsestään selvää, että tärkeimmät työvälineet pitää saada toimimaan myös toimisto-olosuhteiden ulkopuolella.

Entä jos yrityksenne joutuu satsaamaan isosti tehotyöasemiin? Yhden tehotyöaseman hankinta- ja ylläpitokustannukset nousevat helposti tuhansiin euroihiin. Mitä jos nämä tehotyöasemat saisi suoraan pilvestä? Citrixin ja Microsoftin Windows Virtual Desktopin avulla nämä työasemat voidaan hankkia suoraan pilvestä, jolloin pääsette eroon työasemien ylläpitokustannuksista.

3. Henkilöstön osaamisen päivittäminen pilviaikaikaudella

Pilvi tulee, halusitte sitä tai ette. Ja riippumatta siitä, kuinka paljon hyödynnätte pilven mahdollisuuksia juuri nyt, yksi varma tapa tehostaa IT-toimintoja on satsata oman henkilöstön osaamiseen.

Modernin IT-infrastruktuurin sekä pilvialustojen osaamisvaje koettelee monia organisaatioita ja pilviosaajista on pulaa työmarkkinoilla.

Puolitoista vuotta sitten lähdimme pohtimaan miten tämä pilviteknologiaosaamisen vaje voitaisiin kuroa suomalaisissa organisaatioissa.

Ratkaisu syntyi yhdessä Amiedun kanssa. Julkisen pilven akatemia on julkisen pilven koulutuskokonaisuus, joka auttaa organisaatioita pysymään kartalla pilviteknologioiden kehityksessä.

Kuinka pilvi kesytetään eli miten siirrytään mielikuvista käytännön tekoihin?

Pilveen siirtyminen on monissa tapauksissa helppo perustella sekä IT-toimintojen tehostamisen että liiketoiminnan näkökulmasta. Mutta, ei meidänkään vastaus automaattisesti ole pilvi. Joidenkin järjestelmien on parempi antaa vanhentua arvokkaasti, ennen kuin sen toiminnot siirretään pilveen.

Käytännön tekoihin siirtyminen vaatii rationalisointia. Yhden sovelluksen migraatio konesalista pilveen ei ole mikään irrallinen teko, vaan sillä on aina myös jonkinlaisia vaikutuksia liiketoimintaan. Kun teette rationalisintia ja vastaatte kysymyksiin ’miksi’, nämä vaikutukset ovat todennäköisesti positiivisia.


Meidän tehtävämme on auttaa organisaatioita hyödyntämään pilvialustoja mahdollisimman tehokkaasti. Jos haluat kuulla miten pääsette kiinni yllä mainittujen pilviskenaarioiden hyötyihin, ota yhteyttä –>

Ville Ruonamaa
Sales Executive
ville.ruonamaa@onrego.fi
040 5109 081

Pilvi ei ole strategia

Pilvi ei ole strategia – kolme väärinkäsitystä pilvistrategiasta

Strategialla ei mene hyvin. Sitä on pilkattu ja solvattu, siihen on suhtauduttu suorastaan välinpitämättömästi. Ketterät tahot ovat haukkuneet sitä hitaaksi.

Strategia-termiin yhdistetään usein pölyisiä ja raskaita mielikuvia. Suurin syy lienee se, että strategiatyö on monissa organisaatioissa tehty huonolla menestyksellä eikä strategiaa ole onnistuttu viemään käytäntöön.

Pilviteknologioiden hyödyntämisestä on tullut uusi normi jokaiselle digitalisoituvalle organisaatiolle. Gartnerin mukaan kuitenkin vain joka kolmannella organisaatiolla on dokumentoitu pilvistrategia.

Tämä on huolestuttavaa. Onko siis niin, että keskimäärin vain joka kolmas organisaatio tietää miksi ja miten he ovat siirtymässä pilveen?

Tässä on todennäköisesti tapahtunut väärinkäsitys ja strategiaa on ymmärretty väärin. Eikö olisi aika antaa strategialle mahdollisuus kertoa mikä se on, tai mikä se ei ole?

Pilvi on meidän strategia.

Pilvi ei ole strategia. Azure ei ole strategia. Eikä AWS ole strategia.

Infraa siirretään pilveen, jotta liiketoiminnan sovellukset saadaan entistä paremmin tukemaan liiketoiminnan tavoitteita. Pilvialusta mahdollistaa asioita, joihin konesalit eivät yksinkertaisesti vain taivu.

Pilvi ei ole strategia, mutta pilven käyttöönotto vaatii strategian. Pilvistrategia on osa teknologiastrategiaa, joka tukee liiketoiminnan strategiaa.

Pilvistrategia on osa teknologistrategiaa ja palvelee liiketoimintastrategiaa.

Jos esimerkiksi liiketoiminnan strategiaan on kirjattu työn modernisointi sekä kenttätyöntekijöiden ja mobiliteetin kasvattaminen, on ensimmäinen askel miettiä millainen infraratkaisu mahdollistaisi tämän tavoitteen toteutumisen. Tässä tapauksessa pilven hyödyntäminen mobiliteetin kehittämiseksi on hyvin todennäköinen vaihtoehto, mutta se pitää pystyä perustelemaan kyvykkyyksien ja kustannusten näkökulmasta.

Teimme strategian, se siitä.

Strategiatyöpajoissa oli mieletön pöhinä päällä. Työpajojen jälkeen laadittiin dokumentti, joka sullottiin syvälle kassakaapin perukoille. Lopulta asiasta vaiettiin.

Strategia ei koskaan ole kerrasta poikki. Toimintaympäristöt ja teknologiat kehittyvät, strategian pitää elää ja kasvaa näiden muutosten mukana.

Strategia ei voi olla staattinen dokumentti vaan sen tulee olla dynaaminen ohjeistus halutun tilan saavuttamiseksi.

Meillä on jo strategia.

Jos teillä on jo pilvistrategia laadittuna ja olette matkalla kohti liiketoimintanne digitalisoimista, onneksi olkoon! Se on hieno homma.

Mutta, varmistan vielä mitä teidän strategiaan on kirjattu. Löytyykö teidän strategiasta seuraavat asiat:

Ajurit ja motivaatiot – mikä ajaa meitä kohti pilveä?
Pilvistrategia rakentuu liiketoiminnan tarpeiden ja tavoitteiden päälle. Pilvisiirtymän taustalla voi olla kriittisiä suoraan liiketoimintaan operatiiviseen puoleen kohdistuvia tapahtumia, migraation seurauksena syntyviä liiketoiminnallisia hyötyjä tai esimerkiksi uusiin kyvykkyyksiin ja palveluihin kohdistuvia odotuksia.

Liiketoiminnan tavoitteet – millaisia vaikutuksia ja tuloksia tavoittelemme?
Pilvistrategian täytyy olla linjassa eri liiketoimintojen tavoitteiden kanssa. Pilveen siirtyminen ei ole vain IT:n asia vaan muutos koskettaa koko liiketoimintaa. Miten esimerkiksi HR:n tarpeet ja tavoitteet pystytään saavuttamaan pilveä hyödyntämällä?

Business case – miten perustelet liiketoiminnallisen hyödyn?
Pilvi ei ole aina halvin vaihtoehto. Tämä on yksi yleisimpiä pilven myyttejä. Osana pilvistrategiaa palveluiden siirtäminen täytyy pystyä perustelemaan kustannusten näkökulmasta. Monessa tapauksessa sovellusten modernisointi ja pilvimigraatio on perusteltua sekä kustannusten että sovelluskehityksen näkökulmasta. Mutta, toisinaan osa palveluista kannattaa jättää pyörimään konesaliin elinkaarensa loppuun asti.

Ensimmäiset askeleet – miten lähdet liikkeelle?
Jotta suunnitelma ei jää vain idean tasolle, pilvistrategiaan on hyvä kirjata miten strategiaa lähdetään viemään käytäntöön. Priorisoi projekti tai määrittele pilotti, joka tuo kokemusta sekä kasvattaa ymmärrystä.

Käsi pois karkkilaatikolta!

Pilvistrategia ja pilven käyttöönotto ovat täysin eri asioita. Pilven käyttöönotto ei ole mikään strateginen liike, jos sitä ei ole linkitetty liiketoimintastrategiaan.

Pilvialustat ovat karkkilaatikoita, joiden sisältä löytyy tekoälyä, koneoppimista ja muuta makeaa. Herkuttelu ei kuitenkaan ole kestävä ratkaisu, jos pilvestä haluaa irti maksimaalisen hyödyn liiketoiminnalle.

Strategia on meidän Pilvipolku™ -mallimme ensimmäinen vaihe. Pilvistrategian pohjalta rakennetaan kestävä pilven hallintamalli sekä pohja sovellusten modernisoinneille. Strategia on on lopulta vain toimintaohje, joka määrittelee miksi ja miten pilven käyttöönotto tapahtuu.

Pikavoittojen perässä on turha juosta, jos tavoitteena on luoda kestäviä ratkaisuja. Monelle organisaatiolle monipilvi tai hybridipilvi on todennäköisin pilvisiirtymän vaihtoehto. Ilman suunnitelmallista tekemistä riskit ovat liian suuret hyötyihin nähden.


Miten liikkeelle pilvistrategian kanssa? Kysy lisää:

Juhana Raitasalo
Chief Customer Officer
+358 40 759 0526
juhana.raitasalo@onrego.fi

cloudnative_net

Esimiehen näkökulma Julkisen pilven akatemiaan: Osaamistason nostaminen nopeuttaa kehitystä

Suomen Pankki antoi kolmelle työntekijälleen mahdollisuuden osallistua Julkisen pilven akatemiaan kovin odotuksin. Toimistopäällikkö ja tutkinnon arvioija työpaikalla, Sami Kirjonen, kertoo opinnoista esimiehen näkökulmasta.

– On ollut selvää jo useamman vuoden, että julkipilvi tulee myös viranomaispuolle. Pankkitoiminnassa on omat sääntönsä ja eriytetyt järjestelmät, mutta tutkimuksessa ja eurooppalaisessa yhteistyössä tarvitaan nopeampia ja ketterämpiä ratkaisuja. Meidän oli pakko lähteä viemään myös toimistotyötä modernimpaan suuntaan, aloittaa Kirjonen. – Otimme viime vuonna Azuren palveluita käyttöön sekä Office 365:n Teams edellä. Uudenlaista osaamista tarvittiin ja tarvitaan.

IT-alalla osaamisen pitää päivittyä jatkuvasti

Suomen Pankilla on annettu reilusti työaikaa oman osaamisen kehittämiseen. Itseopiskelu ja pikakurssit eivät ole täysin uuden asian opiskeluun paras ratkaisu. Suomen pankilla on haasteina modernit työkalut ja niiden osaaminen, miten sisäiset prosessit taipuvat käyttöpohjaiseen hankintaan ja 4-5 vuoden tähtäimellä aiemmin tehtyjen investointien muutokset virtuaalikoneiden viiden minuutin käyttöönottoon Azuressa.

Opiskelumuoto miellyttää

–  Akatemiassa opiskelleet työntekijät ovat pitäneet säännöllisestä, aikataulutetusta ja jämptistä opiskelumuodosta. Akatemian opit on otettu heti käyttöön konkreettisessa työssä, jatkaa Kirjonen. – Vaikka meillä on mandaatti jatkuvaan itseopiskeluun, työntekijän motivointi opiskeluun on ollut haastavaa. Aion jatkossa kehittää omaa osaamisen kehittämistä sisäisesti akatemian tyyppisiin kokonaisuuksiin, joita seurataan ja arvioidaan.

Kirjonen on ollut tyytyväinen kokonaisuuteen ja saanut hyvää palautetta myös opiskelijoilta. Opiskelijat ovat olleet eri lähtötasoilla ja eri vaiheissa uraansa, mutta tämä ei ole haitannut opintojen etenemistä. Materiaalit, koulutusmuoto ja taso ovat olleet opiskelijoiden mielestä erinomaisia.

–  Vaikka opintokokonaisuus onkin ollut laaja ja on tehty paljon myös omalla ajalla, en ole huomannut, että työtehtävät olisivat kärsineet, päinvastoin, kertoo Kirjonen. – Kaikki olivat motivoituneita opiskelemaan ja vetivät todella tiiviisti akatemian läpi. Suurena etuna on tietysti ollut, että opittua on voinut heti hyödyntää omassa työssä, mikä on varmasti lisännyt opiskelumotivaatiota.

Opiskelulla tehoa kehitykseen

Suomen pankilla on meneillään useita kehitysprojekteja julkipilven osalta, joten osaamisen päivittäminen oli tärkeää. Julkisen pilven akatemiasta saatu osaamistason nosto auttaa jatkossa kehitys- ja muutostyössä.

–  Kaiken kaikkiaan akatemia toimi todella hienosti. Positiivisen palautteen määrä yllätti minutkin, lopettaa Kirjonen. – Akatemiasta saadut opit tehostavat varmasti tulevaa suunnittelutyötä ja uusia projekteja.

Akatemiaan on jatkuva haku. Hae nyt – uusi akatemia alkaa joka kuukausi.  

joshua-earle-ZMcLVBi9xx4-unsplash

Julkisen pilven akatemia: Opiskelijan ajatuksia

Julkisen pilven akatemian ensimmäinen ryhmä valmistuu pian. Ryhmän 16 jäsentä valmistuvat  pilviasiantuntijoiksi syyskuussa 2019. Tutkintonimike on Tieto- ja Viestintätekniikan ammattitutkinto, Datanomi (AT). Pian valmistuva Jarmo Haaranen kertoi omia kokemuksiaan vuoden kulusta.

Olennaisia asioita

 Julkisen pilven akatemia on 18 aihealueesta koostuva kokonaisuus, joka antaa valmiudet hyödyntää pilvimaailmaa omassa työssä tehokkaasti ja kohtuullisen vähällä vaivalla.

– Kokonaisuus oli hyvä ja hyödyllinen, paljon asiaa ja paljon olennaista oman työn kannalta. Oli hyvä oppia tiedostamaan mitä kaikkea Azuressa on ja mitä sen avulla voidaan tehdä. Sain suunnitteluun erittäin tärkeää tietoa. Oikea tekeminen tottakai vaatii konsultaatioapua, mutta nyt osaan ja ymmärrän itse mitä voi ja mitä ei voi tehdä, kertoo Haaranen.  – Vaikka emme ole vielä tehneet pilvimaailmassa mitään konkreettista, olemme suunnittelemassa laajempaa pilvistrategiaa ja siirtymää. Koulutuksesta sain suunnnittelupuoleen ja ratkaisuihin ihan konkreettista apua, Haaranen jatkaa.

Akatemian kulku

Koulutus käydään pääasiassa etäluentoina ja itseopiskeluna. Koulutusohjelmaan sisältyy yhteisiä kertaus- ja harjoituspäiviä Amiedun tiloissa. Luentoja tai kertauspäiviä pidetään 2-3 viikon välein.

– Ei mitään valittamista sisällöistä tai valmentajista. Kouluttajat ovat olleet selkeitä ja osaamisensa on ollut sillä tasolla, että on oikeasti oppinut. Jos on kysynyt jotain spesiaalimpaa asiaa, on siihenkin aina löytynyt vastaus, kertoo Haaranen. – Learning-portaali on ollut toimiva ja hyödyllinen. Opiskelumateriaali on hyvin rakennettu ja kattava, eipä sitä paljon enempää informaatiota olisi tarvinnutkaan. On hyvä, että luennot nauhoitetaan ja niitä pääsee katsomaan ja kertaamaan myöhemmin.

Aikaa kannattaa resursoida

 Puolen päivän opetusjaksoja pidetään noin kahden viikon välein. Luentojen yhteydessä jaetaan harjoituksia ja oppimismateriaalia itseopiskeluun. Pääsääntöisesti koulutuksen onnistuneeseen läpiviemiseen aikaa kuluu noin neljä tuntia luennon lisäksi. Itseopiskelua kannattaa suorittaa luennon kanssa samalla viikolla, jotta asiat ovat tuoreina mielessä.

– Valitettavasti itselläni oli rajalliset resurssit käydä koulutusta sillä laajuudella, mitä olisin itse halunnut. Itseopiskelua olisi pitänyt tehdä enemmän, mutta kuuntelin luentoja automatkoilla ja nipistin tunnin sieltä, tunnin täältä harjoitusten tekemiseen. Optimitilanteessa olisin käyttänyt luentoviikolla muutaman tunnin yhtäjaksoisesti itseopiskeluun, kertoo Haaranen. – Enemmänkin harjoitustehtäviä olisin voinut tehdä, mutta pääasia on se, että sain valmiudet ymmärtää Azurea, pilveä ja niiden mahdollisuuksia. Tästä on hyvä lähteä suunnittelemaan pilvistrategiaa ja -siirtymää omalla työpaikalla. Saamme varmasti tehokkaamaan ja toimivamman ratkaisun aikaan, lopettaa Haaranen.

Akatemiaan on jatkuva haku – seuraava toteutus alkaa 30.9. Muutamia paikkoja on vielä jäljellä, hae nyt – vielä ehtii mukaan!

Onrego Oy:n uusi hallitus. Kuvassa vasemmalta: Timo Nurminiemi, Mikko Lampi, Jarno Mäki, Jarmo Kuusivuori, Juhana Raitasalo ja Markus Turunen.

Uusi hallitus tukemaan kasvutavoitteita

TIEDOTE: VAPAA JULKAISTAVAKSI

Pilvipalveluihin erikoistuneen Onrego Oy:n yhtiökokous on valinnut uuden hallituksen tukemaan yrityksen kasvutavoitteita. Onrego on kasvanut vuoteen 2018 nähden yli kaksikertaista vauhtia. Viiden vuoden aikana kasvu on ollut yli +1000 %. Vuodelle 2019 ennusteena on noin viiden miljoonan euron liikevaihto. Yhtiön tavoitteena on kasvaa muutamassa vuodessa yli 20 miljoonan kokoluokkaan.

Kasvun edellytykset nousukiidossa

Yhtiön kasvun mahdollistaa asiakkaiden jatkuvasti lisääntyvät digitalisaatio- ja pilveistystarpeet. Onregon erikoisosaamista on tarjota digitalisaatioaikakauden palveluita pilviulkoistukseen, sovelluskehityksen tukemiseen ja IT-palveluiden modernisoitiin.

Yhtiön uuden hallituksen tehtävänä on päivittää yhtiön kasvustrategia ja tukea yhtiötä sen toteutumisessa. Kasvussa on haasteensa – työmäärien kasvaminen ja tarve kehittää prosesseja. Uuden hallituksen tavoitteena on kehittää prosesseja tukemaan kasvua ilman jäykistävää byrokratiaa. Näitä haasteita ratkaisemaan hallitukseen on valittu uusia ulkopuolisia jäseniä, joiden kokemus on peräisin nimenomaan kasvuyrityksistä.

Hallituksen uudet jäsenet

Uusina jäseninä hallitukseen on valittu Markus Turunen, Mikko Lampi ja Juhana Raitasalo.

Turusella on pitkä tausta Efima Oy:ssä, joka on kasvanut startupista lähes 200 ammattilaisen taloksi. Turunen on aiemmin johtanut Efimassa pilvipalveluliiketoimintaa. Nykyisin hän toimii CIO:na sekä vastaa RPA- ja AI- liiketoiminnasta.

Lampi on kerryttänyt laajan kokemuksensa Innofactor Oyj:ssä, Apped Oy:ssä ja Basware Oyj:ssä. Lampi työskenteli Innofactorilla sen kasvaessa viiden hengen organisaatiosta 450 henkilön yritykseksi. Innofactorilla Lampi johti mm. sovelluskehitystä ja käyttöpalveluita sekä toimi CTO:na ja myöhemmin varatoimitusjohtajana. Tällä hetkellä Lampi vastaa pohjoismaiden ja Venäjän konsultoinnista Basware Oyj:ssä.

Raitasalo toimii Onrego Oy:ssä Chief Customer Officerina vastaten myynnistä. Ennen Onregolle siirtymistään hän työskenteli 12 vuotta Microsoftilla useissa eri positioissa. Entisistä jäsenistä hallituksessa jatkavat Onregon toimitusjohtaja Jarno Mäki, Jarmo Kuusivuori sekä Timo Nurminiemi.

Uuden hallituksen myötä Onrego Oy:n hallituksessa on osaamista ja kokemusta teknologioista, kasvamisesta, yritysjärjestelyistä ja rahoituksesta.


Onrego – The Managed Cloud Company – on hyvin hallitun, turvallisen ja saavutettavan pilvialustan ammattilainen. Onrego mahdollistaa uusien digitaalisien liiketoimintateknologioiden ja –ratkaisuiden syntyä, jotka luovat hyvää, kestävästi. Yhtiön ratkaisuvalikoimaa ovat Onrego Managed Cloud™ ja Pilvipolku™, joiden avulla asiakkaat onnistuvat transformaatiossa digi- ja pilviaikakauteen, ylläpidettynä.

Erika_saasfee

Tuleva maailmanmestari?

Alppiiihdon maailmanmestaruuskisat käydään Ruotsin Åressa 4.2.-17.2.2019.

Onregon sponsoroima nuori lupaus, 17-vuotias Erika Pykäläinen on nimetty Suomen joukkueeseen yhtenä yhdeksästä huippu-urheilijasta.

Erikan matka alppihiihdon huipulle alkoi jo kaksivuotiaana, kun hän hyppäsi suksille ensimmäistä kertaa. Kilpailemisen hän aloitti viiden vanhana ja uraa onkin takana jo 12 vuotta.

– Innostuin kilpailemisesta heti ensimmäisistä kisoista lähtien. Piirikilpailuista etenin suurpujottelun Suomen mestaruuteen. Epävirallisissa junnujen maailmanmestaruuskisoissa olin mukana voittajajoukkueessa, kertoo Pykäläinen. – Olen myös tällä kaudella osallistunut maailmancupin osakilpailuihin.

Erikalle ei harrastaminen eikä kilpaileminen ole koskaan ollut pakkopullaa tai vain tulostavoitteita, vaan kivaa tekemistä josta nauttii.

– Kun on heti saanut tulosta aikaan, siirtyminen aikuisten sarjaan on käynyt helposti. Motivaatiota saa hyvästä suorittamisesta – ehkä minusta sitten onkin johonkin, nauraa Pykäläinen.

Erikan ura on ollut koko ajan nousujohteinen eikä hän ole koskaan luovuttanut. Vastoinkäymisiä ei ole juuri ollut pieniä urheiluvammoja lukuun ottamatta.

– Tähtään parin vuoden sisään maailmancupissa aina parempiin sijoituksiin, ehkä viiden vuoden kuluttua seison siellä korkeimmalla podiumilla. Olympiajoukkue 2022 siintää myös haaveissa, jatkaa Pykäläinen. – Tältä kaudelta haen sijoitusta vähintään 30 parhaan joukkoon aikuisten kisoissa ja junioreiden MM-kisoissa virallisen koitoksen jälkeen sitten sitä kirkkainta mitalia.  

Samoja ajatuksia voidaan soveltaa myös yritystoimintaan – kun on intohimoa, tavoitteita ja tekeminen on pääasiallisesti kaikista kivaa, tulee myös tuloksia.

Toivotamme Erikalle tsemppiä kisoihin ja onnea matkaan kohti aina suurempia saavutuksia!

NO_Blogi

Pilvinoviisin opintopäiväkirja, osa 5

Onregon toimintaperiaatteisiin kuuluu henkilöstön jatkuva kehittyminen. Meillä kaikki opiskelevat, kouluttautuvat ja sertifioituvat jatkuvasti.

Työskentelen Onregolla mm. markkinoinnin parissa. Aloitin itse opinnot Julkisen pilven akatemiassa, koska haluan paitsi ymmärtää syvemmin, myös osata käyttää niitä teknologioita, joista päivittäin viestin.

Moduli 5: Tietoturva ja Azure AD

Valitettavasti en päässyt tällä kertaa osallistumaan livenä luennolle – mutta ei hätää. Onrego Learning-portaalissa on tallenne luennosta sekä esitys myös pdf-muodossa. Harjoitukset ja niiden vastauksetkin löytyivät portaalista. Akatemian yksi parhaita puolia on joustava opiskelu, tallennettu luento toimii mainiosti.  Jos lähtee hakemaan kahvia, voi painaa pausea.

Mutta asiaan – osa 5 käsittelee Tietoturvaa ja Azure Active Directorya. Luento alkoi identiteetinhallinnalla. On tärkeää, kuinka käyttäjien identiteetit muodostetaan ja miten niitä ylläpidetään, jotta ne toimivat koko organisaation läpi samoilla säännöillä.

Luento koostui kolmesta oppitunnista ja demoista:

1. Active Directory as a component of Azure

Kävimme läpi Azure Active Directoryn periaatteet ja sen, miten käyttäjiä, ryhmiä ja laitteita siellä hallitaan. Opimme hallitsemaan Azure AD-tenantteja ja ottamaan käyttöön sekä B2B että B2C Azure Active Directoryn.  Demon kautta tarkemmin homma haltuun.

2. Adding on-premises applications to Azure AD

Toinen oppitunti käsitteli on-premise-sovellusten lisäämistä AD:yyn. Eli miten Azure Active Directoryyn integroituihin sovelluksiin päästään käsiksi ja ottamaan RBACin käyttöön (RBAC=Role-based Access Control).

3. Introducing Azure AD Premium

Azure AD Premium sisältää MFA:n, eli monivaiheisen todennuksen. Kolmas oppitunti demonstroi, kuinka Premium-puolella otetaan käyttöön ja hallinnoidaan monivaiheista todennusta sekä parannetaan tietoturvaa.

Olen toki ”käyttänyt” Azure Active Directorya tietämättäni jo vuosia – oli hauska päästä kurkistamaan syvemmälle, kuinka oma päivittäinen käyttäytymiseni konetta naputellessa on rakennettu.

Seuraavassa osiossa hypätäänkin Azuresta Amazoniin!

Tässä blogisarjassa seurataan Onregon pilviteknologianoviisin suoriutumista läpi Julkisen pilven akatemian.

Maija toimii Onregolla mm. markkinoinnin tehtävissä. Hän on aiemmin toiminut myynnin ja markkinoinnin ammattilaisena ja on aina ollut erittäin kiinnostunut teknologian kehityksestä. Opinnot julkisen pilven akatemiassa paitsi vahvistavat omaa osaamista, auttavat jatkossa viestimään paremmin pilvimaailman mullistuksista.

Kiinnostuitko? Pyydä lisätietoja tai hae mukaan!

Onregon toimintaperiaatteisiin kuuluu henkilöstön jatkuva kehittyminen. Meillä kaikki opiskelevat, kouluttautuvat ja sertifioituvat jatkuvasti.

Työskentelen Onregolla mm. markkinoinnin parissa. Aloitin itse opinnot Julkisen pilven akatemiassa, koska haluan paitsi ymmärtää syvemmin, myös osata käyttää niitä teknologioita, joista päivittäin viestin.

Moduli 4: Tallennuskapasiteetti

Mitä opimme seuraavaksi? Johonkihan se data täytyy säilöä. Neljäs osa akatemiaa käsitteli storageja – niiden suunnittelua, implementointia ja hallintaa, hybridi-storageratkaisuja ja Azure CDN.

Ja näitä storagejahan muuten piisaa. On tableja ja blobbeja ja queueuja ja filejä ja diskejä. Kaikille on käyttötarkoituksensa ja paikkansa tallennuskapasiteetin hallinnassa. Ensimmäisessä osioissa kävimme läpi tallennuksen suunnittelua, toisessa käyttöönottoa ja Azure Storagen hallintaa ja kolmannessa Azuren hybridiratkaisuja. Sitten syvennyimmekin StorSimplen saloihin.

Lopuksi kävimme läpi Azure Content Delivery Networkin, jonka avulla pystytään tehostamaan tiedonsiirtoa loppukäyttäjälle.

Kallen demot ja tarinat viihdyttivät läpi luennon ja olemme taas piirun verran viisaampia.

Seuraavaksi vuorossa on Pekan vetämä Tietoturva ja Azure AD – saamme tietomme suojaan!

 

Tässä blogisarjassa seurataan Onregon pilviteknologianoviisin suoriutumista läpi Julkisen pilven akatemian.

Maija toimii Onregolla mm. markkinoinnin tehtävissä. Hän on aiemmin toiminut myynnin ja markkinoinnin ammattilaisena ja on aina ollut erittäin kiinnostunut teknologian kehityksestä. Opinnot julkisen pilven akatemiassa paitsi vahvistavat omaa osaamista, auttavat jatkossa viestimään paremmin pilvimaailman mullistuksista.

Kiinnostuitko? Pyydä lisätietoja tai hae mukaan!